Hoitokertomuksia

Hammashoitopelko & sedaatio

Jos pelkäät hammashoitoa, et ole ainut. Joka kymmenes suomalainen kärsii hammashoitopelosta. Sinua voidaan auttaa tekemällä hoito erikoislääkärin valvomassa sedaatiossa. Hammashoito suoritetaan suonensisäisessä, rauhoittavassa ja kipua lievittävässä esilääkityksessä.

Vaikka olet hoidon ajan hereillä, kipu ja pelko saadaan ehkäistyä suonensisäisellä lääkityksellä. Toimenpiteistä ei jää selkeää muistikuvaa.

Erikoishammaslääkäri Marjaana Kuttila on 29 vuoden ajan tehnyt laajoja ja vaativia hammashoitoja erikoislääkärin valvomassa esilääkityksessä ilman potilaan kokemaa hammashoitopelkoa.

Sedaatio tarkoittaa rauhoittavaa esilääkitystä ennen hammashoitoa. Se on kevyt suonen sisäinen lääkitys, joka rentouttaa, nostaa kipukynnystä ja rauhoittaa nielua. Sedaation antaa ja valvoo aina erikoislääkäri.

Sedaatiossa potilas on koko hoidon ajan hereillä, mutta rauhoittavan lääkityksen vaikutuksesta olo on rentoutunut eikä hammashoidosta jää potilaalle epämiellyttävää muistikuvaa.

Sedaatio auttaa 1-2 tunnin kestoisissa, pelkäävien potilaiden hammashoidoissa ja nopeuttaa vaativia hampaiden toimenpiteitä. Samassa ajassa voidaan suorittaa useampia hammashoitoja kuin ilman esilääkitystä.

Kevyt ruokailu tai välipala on hyvä nauttia pari tuntia ennen toimenpidettä. Toimenpiteen jälkeen vointia seurataan n. tunnin ajan ennen kotiin lähtöä. Kotimatkalla tulee aina olla saattaja, joka on potilaan kanssa toimenpiteen jälkeiseen aamuun asti. Toimenpiteen jälkeen ei voi ajaa autoa.

Sedaatio on Kela-korvattava toimenpide.

Purentakisko

Purentakisko on keino hoitaa leukanivel-ja puremalihasvaivoja, jännityspäänsärkyä ja erilaisia toissijaisia korvaoireita, kuten heijastuvaa korvasärkyä ja joissakin tapauksissa tinnitusta.

Purentakiskon hoitotulokset ovat yleensä hyviä. Otonpolissa Marjaana Kuttilan vastaanotolla valmistetut purentakiskot ovat keittoakryylikiskoja, joita pidetään tutkimuksissa parhaana ja hygienisimpänä kiskomateriaalina. Se kuitenkin vääntyy kuivuessaan.

Purentakiskon tarkoituksena on tasapainottaa purenta, vähentää leukanivelkudoksiin kohdistuvaa kuormitusta ja rentouttaa puremalihaksia. Purentakisko estää myös hampaiden liiallisen kulumisen narskuteltaessa tai tiukasti hampaita yhteen purressa. Sillä on myös positiivinen vaikutus niskavaivoihin.

Kiskoa käytetään yleensä vain öisin, mutta joissakin tapauksissa saattaa olla tarpeen käyttää sitä myös päivisin. Hoitoajan pituus vaihtelee oireiden mukaisesti. Osalla potilaita kisko on hyvä apu useiden vuosien ajan. Kisko tulee kontrolloida hampaiden vuositarkastuksen yhteydessä, tai valmistettaessa uusia paikkoja.

Hampaiden valkaisu

Hampaiden värjäytymiseen on useita syitä. Lääkkeet, hammastapaturmat, juurentäytteet sekä ruoka-aineet ja elintarvikkeet voivat aiheuttaa hampaiden värjäytymistä ajan mittaan. Jotkin värjäymät ovat pinnallisia ja toiset sisäisiä. Suuhygienistin suorittama valkaisu onkin hyvä vaihtoehto värjäytyneiden hampaiden turvalliseen valkaisuun.

Valkaisun toimintaperiaate

Valkaisu perustuu siihen, että karbamidiperoksidi ja vetyperoksidi läpäisevät kiilteen ja dentiinin. Peroksidit muuttuvat happiradikaaleiksi ja hajottavat hampaan värjäytymisen aiheuttaneita pienhiukkasia hampaan sisällä. Näin hampaan sisäinen väri muuttuu vaaleammaksi. Peroksidien teho hampaiden valkaisussa on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Valkaisuaineet eivät vahingoita kiillettä eikä dentiiniä.

Valkaisun vaikutus paikkoihin

Vaikka valkaisuaineet vapauttavat hampaaseen suuren määrän happea, ne eivät heikennä paikkoja. Jos valkaisu tehdään ennen paikkausta, valkaisun jälkeen pidetään 1 – 10 vrk:n tauko. Vanhat paikat eivät yleensä vaalene valkaisussa, vaan väriero hampaan ja paikan välillä lisääntyy. Suosittelemmekin ensin valkaisua ja aikaisintaan kahden viikon kuluttua tummien, vanhojen paikkojen uusimista muovilla. Myös kiilteen laikullisuus voi aluksi korostua, mutta väri tasaantuu kahden viikon aikana.

Miten kauan valkaisutulos säilyy?

Valkaisun tulokset ovat hyvin pysyviä, mutta potilaan ravitsemuksesta ja elintavoista riippuen toimenpide voidaan joutua uusimaan tietyin väliajoin. Valkaisun jälkeen värjääviä ruoka-aineita (kahvi, coca-cola, yskänlääke, tupakka, nuuska, tee, punaviini, curry, soija, sitrushedelmät, klooriheksidiiniä sisältäviä suuvesiä tai hammastahnoja) tulee välttää kahden vuorokauden ajan. Valkaisutulosta voidaan ylläpitää kotivalkaisuainein.

Aiheuttaako valkaisu hampaiden viiltoherkkyyttä?

Hampaiden sensitiivisyys on valkaisun yleinen haittavaikutus. Jos hampaiden viiltoa esiintyy, se on ohimenevää ja häviää pian valkaisun päätyttyä. Useimmat valkaisutuotteet sisältävät kaliumnitraattia ja fluoridia, jotka vähentävät hampaiden viiltoherkkyyttä. Kaliumnitraatti tunkeutuu kiilteen ja dentiinin läpi pulpaan asti. Se toimii kipulääkkeen tai puudukkeen tavoin. Fluoridi toimii ensisijaisesti hampaan sisäisten tubulusten tukkijana hidastaen hampaan sisäistä nestevirtausta ja tästä aiheutuvaa viiltoa.

Yhteenveto valkaisusta

American Association of Dental Researchin havainnot vahvistavat, että valkaisu itse asiassa vähentää sensitiivisyyttä, suojaa kariekselta ja lisää kiilteen mikrokovuutta. Näin ollen se parantaa kiilteen kokonaisterveyttä. Valkaisun aikana ympäröivät kudokset suojataan. Käytämme valkaisumenetelmänä Opalescence Boost 40 % geelivalkaisua. Valkaisun jälkeen suosittelemme hampaiden päivittäistä harjausta valkaisevalla Opalescence tahnalla valkaisun ylläpitämiseksi ja kiilteen fluoripitoisuuden lisäämiseksi.

Hammasasemallamme valkaisuja tekee suuhygienistimme Kia Hartikka.

Purentavaivat

Kyse on lihasten, nivelten ja niiden ympäristössä olevien kudosten sairaudesta, toimintahäiriöstä tai kiputilasta. Purentavaivat liittyvät läheisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin ja ovat hammassäryn jälkeen yleisin pään alueen kiputila. 7 – 9 % suomalaisista kärsii hoitoa vaativasta toimintahäiriöstä. Se on kahdesta kolmeen kertaan yleisempi naisilla kuin miehillä.

Oireita ovat puremalihasten tai leukanivelen kipu varsinkin syödessä, suun rajoittunut avaus tai leuka-niveläänet. Kipu on luonteeltaan tylppää ja vaihtelee vuorokausiaikojen mukaan. Se voi olla ohimolle paikallistuvaa aamupäänsärkyä tai korvakipua, johon lääkärin tutkimuksissa ei löydy selitystä. Purentaelimistön toimintahäiriöpotilailla onkin usein huomattavasti enemmän lääkärin päivystyskäyntejä mm. epämääräisen korvakivun vuoksi. He kärsivät usein stressistä ja stressiperäisistä vaivoista.

Bruksismi eli hampaiden tiukka, äänetön yhteen pureminen tai äänekäs narskuttaminen, on hampaita kuluttava ja purentaelimistöä ylirasittava, salakavala ongelma. Se aiheuttaa paikkojen lohkeamisia ja hampaiden voimakasta kulumista. Lisäksi se aiheuttaa kipua kasvojen ja niskojen lihaksistossa sekä leukanivelissä. Äänettömästä hampaiden tiukasta yhteen purennasta potilas ei yleensä tiedä itse.

Purentaelimistön toimintahäiriöpotilaat saavat huomattavaa apua suuhun valmistettavasta akryylistä tehdystä yökäyttöisestä purentakiskosta, fysioterapiasta ja kotona tehtävistä kasvoja rentouttavista harjoitteista. Purentakiskon hyödystä lihas- ja nivelkipuun kasvojen alueella on useita kansainvälisiä tutkimuksia.

Suun puhdistuksen apuvälineet

Uusissa väliharjoissa on tukeva varsi, joka helpottaa väliharjan käsittelyä. Väliharjat ovat koon mukaan värikoodattuja ja kärjeltään joko suoria tai taivutettuja.

Humming bird auttaa hammasvälien puhdistamisessa. Siinä on patterilla toimiva hammasvälien puhdistaja. Sähkömoottori tärisyttää vartta ja samalla hieroo ikeniä. Humming birdin avulla voidaan käyttää myös hammastikkua.

Uudet hammasharjat helpottavat suun puhdistamista. Sulkusharja soveltuu esim. implanttikiskon puhdistukseen. Se on kooltaan kapeampi kuin tavallinen hammasharja.

Proteesin puhdistus

Hammasproteesit pestään päivittäin puhdistukseen tarkoitetulla proteesiharjalla kauttaaltaan mahdollisimman hyvin. Proteesiharja olisi suositeltavaa vaihtaa 2 – 3 kuukauden välein kuten hammasharjakin. Proteesien pesussa käytetään mieluiten proteesin pesuun tarkoitettua akryylin puhdistusainetta (Dentu-Creme®). Tilapäisesti pesuaineena voidaan käyttää lämmintä saippuavettä.

Hankaavat hammastahnat voivat naarmuttaa proteesin huokoista ja valmiiksi hieman epätasaista akryylipintaa tehden siitä hyvän kasvualustan bakteereille. Rikkoutumisen välttämiseksi proteesit voidaan pestä haalean, juoksevan veden kanssa puolilleen täytetyn altaan päällä, jolloin vesi estää proteesia särkymästä proteesin pudotessa. Puhdistettaessa proteesista otetaan tukeva ote.

Osa-proteesia käsiteltäessä varotaan metalliosien vääntymistä. Pesun jälkeen proteesit huuhdellaan huolellisesti limakalvoärsytyksen estämiseksi. Proteesien lisäpuhdistukseen on saatavilla veteen liuotettavia poretabletteja, esim. Corega Tabs®.

Suun terveydestä

Suun ja hampaiden terveys vaikuttaa yleisterveyteen. Hampaiden ja suun tulehdukset voivat lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ne pahentavat sokeritautia ja nivelreumaa sekä vaikuttavat haitallisesti kyseisten sairauksien hoitotasapainoon. Ikääntymisen tai sairauden aiheuttama käsien motoriikan heikentyminen voi vaikeuttaa suun omatoimista puhdistusta. Lisäksi ikääntyneillä voi olla sairauksia kuten dementia, jotka jo sinänsä vaikeuttavat suun hoitoa.

Lääkitysten lisääntyessä suu kuivuu, mikä lisää suusairauksien riskiä. Tällä hetkellä tunnetaan yli 400 lääkettä, jotka vähentävät syljeneritystä. Sylki on keskeisin tekijä suun terveyden ylläpitämisessä ja sen väheneminen aiheuttaa nopeasti suussa erilaisia ongelmia ja kipuja, jolloin myös ikääntyneen elämän laatu heikkenee.

Yli 65-vuotiaista miehistä n. 30 % ja naisista n. 38 % on hampaattomia. Omien hampaiden määrä tulee kuitenkin tulevaisuudessa lisääntymään. Suutulehdukset ovat yleisiä hampaattomilla. N. 30 % proteesien käyttäjistä kärsii proteesien alla olevasta sienitulehduksesta.

Iän lisääntyessä omissa hampaissa tapahtuu muutoksia. Hampaiden kiille ohenee ja haurastuu sekä muuttuu aikaisempaa herkemmin murtuvaksi. Nopeasti etenevän juurikarieksen riski kasvaa. Yli puolet 65–vuotiaista kärsii hampaiden kiinnityskudoksen tuhosta, joka voi hoitamattomana johtaa hampaan irtoamiseen.

Hampaattomilla potilailla leukaluu surkastuu ja limakalvot ohenevat vaikeuttaen proteesien käyttöä, jolloin keinojuuret ovat hyvä apukeino proteesien käytön helpottamisessa.

Hammastahnoista

Hammastahnan tärkein aineosa on fluori, joka ehkäisee hampaiden reikiintymistä vahvistamalla hammaskiillettä. Natriumfluoridia pidetään parhaana. Fluorin kariesta ehkäisevä vaikutus perustuu siihen, että fluori vähentää kiilteen liukenemista happohyökkäyksen yhteydessä ja tehostaa hampaan pintaa kovettavien mineraalien kiinnittymistä kiilteen pintaan.

Fluorihammastahnan käyttö kahdesti päivässä turvaa yleensä tarvittavan fluorin saannin. Aikuisilla hampaiden harjaukseen tulee käyttää vähintään 3 minuuttia, jotta fluori ennättää vaikuttaa, ja hampaat puhdistuvat riittävästi.

Ikääntyneen suun hammastahnaksi kannattaa siis hellävarainen hammastahna ilman vaahtoavaa ainesosaa tai triklosaania. Esim. Xerostom®-, Biotene®-, BioXtra®- tai Salutem®-tahnat ovat suositeltavia. Mikäli hammastahnat eivät sovellu suun puhdistukseen, voi hampaat harjata laimealla suolavedellä: Tällöin laitetaan puoli teelusikallista suolaa lasilliseen vettä.