Etusivu
Meillä voit maksaa myös Epassilla
Olemme palvelusetelituottaja, käy katsomassa hinnastomme Palse.fi sivustolta
Meistä
Korva- ja hammasasema Otonpoli on perheyritys, jolla on vuosien kokemus korva- ja hammashoidosta. Toimintamme alkoi jo 90-luvun alkupuolella Korva- ja hammaslääkäriasema Otonhampaan perustamisen myötä…
LASTEN KORVAKIERTEEN TUNNISTAMINEN JA HOITO – KOKEMUKSIA YLI 40 VUODEN URAN AJALTA
Kaikki lasten korvakipu ei johdu välikorvan tulehduksesta. Korvakipu voi olla aikaisemman korvatulehduksen uusiutumisesta tai nielun tai nielurisojen tulehduksesta. Korvatulehdus voi myös olla oire hengitystietulehduskierteestä. Hoitoa määritettäessä tulee huomioida, että lapsen alentunut yleiskunto vaikuttaa korvatulehdukseen sairastumiseen ja vaikeuttaa paranemista.
Lapsella on kolme työtä: syöminen, leikkiminen ja nukkuminen. Jos ne ovat kunnossa, lapsen terveys ja paranemiskyky tulehdustaudeista ovat hyvät.
Lääkärin tulee kuunnella ja kysellä vastanotolle tulemisen syyt ja taustat: Jos edellisestä korvatulehduksesta on kulunut alle kuukauden, kyse voi olla taudin pitkittymisestä. Korvakipuisella lapsella voi lisäksi oireita, jotka viittaavat esimerkiksi nielu/nielurisatulehdukseen, jotka pitää myös tunnistaa ja hoitaa.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan joka viides lapsi on sairastanut ainakin kolme korvatulehdusta 1.5 vuoden ikään mennessä. Korvakierteessä lapsi sairastaa kolme tai enemmän lääkärin toteamia korvatulehduksia puolessa vuodessa tai vähintään neljä korvatulehdusta vuodessa. Korvatulehdusta edeltää useimmiten hengitystietulehdus, yskä, nuha ja kuume. Pojilla korvatulehdus syntyy nopeasti 1 – 3 päivässä ja tytöillä hitaammin 5 – 7 päivässä. Kun märkää kertyy välikorvaan, kuulo alenee, korvaa harotaan, makuuasennossa korva on kivulias ja nukkuminen katkonaista.
Virheellisiä lasten korvatulehdus diagnooseja näkee vastaanotolla usein. Lasta tutkivan lääkärin tulee nähdä selvästi tärykalvo diagnoosia varten. Vaikku pitää poistaa ja lampun tulee olla tehokas, ettei tärykalvo punoita riittämättömän valon vuoksi. Korvan tunnistaminen terveeksi ei onnistu, jos näkyvyys ei ole hyvä. Myös tulehtuneita korvia jää diagnosoimatta, koska muutaman päivän kuluttua tulehduksen alusta tärykalvo ei aina ole punoittava. Jos lapsen oireet sopivat korvatulehdukseen ja korvan tutkimuksessa tärykalvo on paksuuntunut, lukkoinen tai pullottava, himmeä, jäykkä, voidaan tehdä luotettavasti korvatulehduksen diagnoosi. Sen hoito on antibioottikuuri, jonka rinnalle määrätään maitohappobakteeri valmiste suolistoa suojaamaan antibioottiripulilta. Kotihoito on tarpeen 2 – 3 vuorokautta univelan korjaamiseksi, syömisen ja yleiskunnon paranemiseksi.
Kaikki korvakipu ei johdu välikorvan tulehduksesta. Korvaoireita voivat aiheuttaa mm. nielurisa ja nielu tulehdus, hampaan puhkeaminen, mahahappo-oireet, keuhkokuume, herpes suutulehdus, enterorokon suutulehdus, mononukleoosi.
Pelkästään korvan tutkiminen ei riitä hoidon määrittämisessä. Nenä pitää tutkia, onko paksua tai vihertävää märkää. Nielu ja nielurisat tutkitaan, onko peitteitä, nielurisaturvotusta tai nielussa imusaareketulehdusta. Keuhkojen kuuntelu on tärkeä tehdä, koska samanaikaisen keuhkoputken tulehduksen tai keuhkokuumeen hoitaminen on vielä tärkeämpää kuin korvatulehduksen hoitaminen. Iho pitää myös tutkia ja selvittää, onko rokkoon, rakkuloihin tai purppuraan viittaavia löydöksiä, kynsimuutoksia tai rakkoja.
Korvatulehduksen paranemisen ennuste on hyvä. Kahdessa viikossa korvista 75 % on parantunut ja neljässä viikossa 90 %. Mikäli välikorvan tulehduksen paraneminen ei edisty ja lapsella on yleisoireista, tulee aloittaa toinen antibioottikuuri tai harkita tärykalvon puhkaisua ja välikorvan tyhjentämistä imulla. Mikäli korvakipua ei ole, toinen lääkekuuri on parempi vaihtoehto. Myös pitkittynyt yskä ja nuha puoltavat toisen lääkekuurin aloittamista.
Kontrollissa kuukauden kuluttua hoidon alusta korvan tutkimisen lisäksi kiinnitetään huomio yleiskuntoon: Onko yskää tai nuhaa, nukutaanko yöt, ovatko ruokahalut hyvät, onko lapsi reipas ja iloinen. Mikäli korva on parantunut ja lapsi voi hyvin, voidaan luottavaisesti seurata, oliko kyseessä satunnainen korvatulehdus. Mikäli yleiskunto ei ole palannut normaaliksi ja yöunet ovat katkonaiset, nuha jatkuu, esiintyy suuhengitystä ja kuorsausta, harkitaan kitarisaleikkausta sairastamisen lopettamiseksi.
Mikäli korvatulehdus uusii ennen kuukauden täyttymistä, on syytä harkita ilmastusputkien laittoa. Myös toistuvien korvatulehdusten hoidossa ilmastointiputken asettaminen vähentää lääkekuurien määrää. Ilmastusputki mahdollistaa flunssassa ja nenän tukkeutuessa välikorvan ilmanvaihdon, joka on välikorvan limakalvojen terveydelle ensisijaisen tärkeää. Ilmastusputket vähentävät korvatulehduksia ja pitävät kuulon normaalina.
Uusimpien tutkimusten mukaan ilmastusputkien laiton jälkeen korvan suojaaminen vedeltä on turhaa, koska uidessa veden pääsy putken läpi välikorvaan on harvinainen.
Jos kuitenkin putkituksen jälkeen tulee välikorvan tulehdus, korvasta alkaa vuotaa limaeritettä. Mikäli lapsi on kuumeeton, korvavuoto paranee korvatipoilla. Mikäli samalla on kuumetta tai yleiskunto heikentynyt, määrätään tippojen lisäksi antibioottikuuri.
